Tämä päiväkirjahärveli oli jumissa koko eilisen ehtoon ja tämän aamupäivän, joten tämän päivän tekstit ovat takautumia eilisestä.

Piha alkaa vähitellen täyttyä rakennustarvikkeista, tällä kertaa monta nippua kipsilevyä oli tuotu keskelle pihaa. Ja jo totuttuun tapaan, täysin ennakolta ilmoittamatta. Levypinon päälle jätetyssä lähetyslistassa oli hienosti maininta "ilmoitettava hyvissä ajoin ennen toimittamista" ja molemmat meidän perheen puhelinnumerot. Tää on niin tätä... Onneksi tämä meidän raksa on tuossa ihan vieressä, ei käy kateeksi niitä jotka rakennuttavat taloaan useampien kymmenien kilometrien tai jopa pidempien matkojen päähän.

Saisi joku vähitellen tulla kiinnittelemään noita tarvikkeita paikoilleen, ei tänne pihaan mahdu kohta enää yhtään tavarakuormaa.

Posti toi perjantaina kalustetoimittajalta piirustuksia ja esitteitä kiintokalustevalintoja varten. Alkaa siis vähitellen olla aika arpoa kalusterunkojen, ovien, tasojen mallit ja värit kohdilleen, vetimistä puhumattakaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että huushollin muunkin värimaailman suuntimat pitäisi lyödä lukkoon, jotta päästäisiin hyvään lopputulokseen.

Ja taas kun näitä piirustuksia katselee, niin vähän tuntuu siltä, että mahtaako nämä edes olla meidän taloon kuuluvia kuvia. Kyllä ne kalusteet näyttävät olevan ihan OK, mutta ei näitten piirustusten pohjalta kauheasti uskalla suoraan lisäkaappeja ja laatikostoja tilailla, aivan kaikki välimitat eivät täsmää rakennuspiirustusten kanssa.

Mahtaako tässä maassa kukaan enää oikeasti suunnitella mitään? Vähän on koko projektista jäämässä sellainen maku, että kaikki kopioidaan tietokoneella jostakin vanhasta suunnitelmasta, vaihdetaan vain nimi piirustukseen eikä edes vaivauduta tarkistamaan, täsmäävätkö mitat ja muut. Mielestäni tekniikan tehtävänä on helpottaa suunnittelua, eikä suinkaan edistää plagiointia ja muuta saman tyylin riman alittamista.