Varhain aamulla, kun ajelin kohti työpaikkaa, kylätiellä kolkutteli vastaan letka maakunnan asfaltointiyrittäjän kalustoa. Siitä muistui mieleen, että jossakin kohtaa suunnittelin tilaavani asfalttia pihan pinnoitteeksi. Asfaltointi saattaisi onnistua nopeallakin aikataululla, samalla kertaa kun kalusto muutenkin häärää paikkakunnalla.

Soittelinkin asfalttifirmaan kohta töihin päästyäni. Kolmen vartin sisään soitosta työnjohtaja olikin jo käynyt kurkkimassa pihaamme ja pihatietämme ja antoi tarjouksen. Pohjan jyrääminen olisi melkein onnistunut jo tänään, mutta perheen kakkosauto seisoi tietysti keskellä pihaa ja molemmat avaimet olivat tietysti muualla, joten auton siirtäminen ei ollut mahdollista ennen alkuiltaa.

Homma jäi sitten vähän odottelemaan, josko asfalttitiimiltä löytyisi lähiaikoina jokin väli, jossa ehtisivät käymään meidän pihalla. Pitää laittaa tuo auto parkkiin vaikka naapurin pihaan siltä varalta, että tulisivat pohjatöihin taas sellaiseen aikaan, että ei olla kotosalla.

Toinen asfaltointiin liittyvä juttu on se, että kunta pitäisi saada omalla kustannuksella jatkamaan suunnilleen 15 m matka kaavatieltä puuttuvaa päällystettä, jotta tien asfaltti ulottuisi meidän liittymäämme asti.

Muuten illat ovatkin menneet telineellä keikkuessa ja maalatessa. Hellettä on riittänyt pitkin päivää, mutta jo iltayhdeksän jälkeen alkaa huomata kesän taittuneen kohti syksyä. Ilmankosteus alkaa tuolloin nousta melko nopeasti, vaakasuorat pinnat alkavat hienokseltaan tuntua nihkeiltä - maalaaminen on syytä lopettaa, jotta tuore maali ehtisi vähän kuivahtaa ennen yön kosteuden laskeutumista.