Unohtui edellisessä lokimerkinnässä mainita, että jätelava oli perjantaina täyttynyt kuin itsestään. Tai ei aivan itsestään, vaimo oli käyttänyt osan vapaapäivästään roskarumbassa yhdessä anoppinsa kanssa. Molemmille kiitos, oma taakkani keveni merkittävästi.

Lauantaina tehtiin yritys löytää sopivat ulko- ja pihavalot, sillä alkaa olla viimeiset ajat saada nekin hankittua. Yritykseksi se myös jäikin, päivän tulos oli vain pari esitettä.

Keväällä maahan kaivettiin betoniset valaisinperustukset putkirunkoisia valaisimia varten. Nyt jotenkin näyttäisi siltä, että kaikissa kelvollisen oloisissa pihavalaisimissa onkin jokin ihmeellinen laippakiinnitys eikä selkeä putki. Se taas tarkoittaisi sitä, että laippakiinnitteiselle valaisimelle pitäisi keksiä jostakin jonkinlainen laippa-putkisovite, jotta se sopisi valmiisiin perustuksiin. Mistäköhän nekin tekisi...?

Tänään tuli taas tarkasteltua työmaata päivänvalossa. Yksi sisustajan fiba löytyi; eteisen yhdelle seinälle onkin laitettu väärän sävyinen tapetti, vaikka seinille oli lapuilla merkitty mitä mihinkin tulee. Liian tumma tapetti tekee melkoisen kontrastin porrasaukon värin kanssa, joten jätin huomiosta nootin urakoitsijalle.

Hiukan tuli myös pengottua tiistaina purettua komeroröykkiötä. Yllättävää oli se, että tammimelamiinirungot olivatkin sitä vanhaa tammisävyä, eikä uuden malliston mukaista vaaleampaa versiota, jota piti olla kaikissa toimituksissa vkosta 40 alkaen - vaihdettiin nimittäin lattia vaaleammaksi juuri tästä syystä.

Löysimme myös pari osaa (ilmeisesti täytepaloja), jotka ovat kuitenkin sitä vaaleampaa sävyä. Täytyy vielä tarkemmin kaivella mitä osia nuo erisävyiset ovat. Vähän on taas sellainen olo, että kitkerä soppa tästä vielä syntyy.

Muuten isänpäivä menikin ulkoilmoissa räntäkeleissä. Laiskasti sulavan lumipeiton alta löytyi vielä roppakaupalla laudanpätkää ja kipsilevyä, mutta nyt alkaa pahin epäjärjestys olla voitettu.