Taas on tovi vierähtänyt viimeisestä lokimerkinnästä, eipä tässä välissä tosin ole paljoa taloprojektin suhteen tapahtunutkaan. Itse asiassa kulunut vuosi vei mehut sen verran vähiin, että olen viime viikot keskittynyt lähinnä palautumaan normaalielämän päiväjärjestykseen ja "latailemaan pattereita" ensi kevään ja kesän ulkohommia varten.

Sähköyhtiön asentajan käynnin jälkeen otin kokeeksi käyttöön lattian lämmönvaraustoiminnon. Suunnilleen viikon käytön jälkeen palasin kuitenkin takaisin suoraan lämmitystapaan, tähän oli parikin syytä.

Kun lämmitysjärjestelmä paahtaa laattaa normaalia lämpimämmäksi koko yön, niin viimeistään aamuyöstä kämpässä on melkoisen lämmin - itse en ainakaan osaa nukkua liian lämpimissä oloissa. Toisekseen, päiväsaikaan laatta on luovuttanut lämpönsä suunnilleen puoliin päiviin mennessä, sillä silloin alkavat ensimmäiset termostaatit napsuttelemaan lämmityksiä uudelleen päälle. Jotenkin tuli sellainen kutina, ettei lämmönvaraustoiminnolla saa juurikaan säästöä aikaiseksi, ainakaan silloin kun ulkona on pakkasta -15ºC tai enemmän.

Ehkäpä kokeilen lämmönvarausta taas jossakin toisessa kohtaa ja toisenlaisilla säädöillä, mutta nyt annan asumismukavuuden mennä kokeilujen edelle. Jos oikeasti haluasi saada jotakin järkeä lämmönvaraukseen, niin lämmönvarausyksikön ja jakojärjestelmän pitäisi olla erilliset. Tämä onnistuisi esimerkiksi isolla vesivaraajalla ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Yöllä varattua lämpöä voisi sitten jakaa tasaisesti pitkin vuorokautta, eikä yöunet häiriintyisi liian lämmön takia.

Parin kuukauden kokemuksella sähköä näyttäisi kylmimpinä talvikuukausina menevän keskimäärin karkeat 3000 kWh/kk. Vettä on lotrattu luokkaa 10 m³/kk, mikä on mielestäni 4-henkiselle perheelle kohtuullisen OK.

Tulovesiputken / perustuksen reunapalkin lämpötila näyttää käyneen alimmillaan +1.8ºC lukemissa, vaikka ulkona oli välillä pakkasta kolmekymmentäkin astetta. Vesiputki ei siis jäätynyt, vaikka yhtenä aamupäivänä epäilin näin kuitenkin käyneen, sillä vedenpaineet olivat todella olemattomat. Kävi kuitenkin ilmi, että kunnan vesijohtojärjestelmään oli toisaalla tullut vuoto ja sen seurauksena ilmeni painekatoa korjaustöitten ajan.

Tässä viikonlopun aikana olen vähän väsäillyt ja viritellyt talon tietoverkkoa. Puhelinyhtiön asentajalta kuulin jokin aika sitten, että yhtiö on vähitellen luopumassa vanhemmasta ADSL-tuesta, päätelaitteet pitäisi vaihtaa ADSL2-purkeiksi mielellään kevään kuluessa.

Hankin siis uuden ADSL2+ laajakaistareitittimen ja erillisen langattoman tukiaseman. Vanhassa reitittimessä oli yhdysrakenteinen langaton verkko, mikä ei kuitenkaan tahtonut kuulua talon kaikkiin kolkkiin - ihan vaan sijoituspaikkansa takia (tuulikaappi). Uusi reititin tuli vanhan tilalle ja erillisen tukiaseman vein yläkerran aulaan, mistä sen kuuluvuus näyttäisi olevan erinomainen koko taloon, kuuluipa se vielä naapuritalossakin asti...