Maalaamisesta ei sitten tullutkaan tällä viikonlopulla mitään, ilmojen haltija on sananmukaisesti vesittänyt suunnitelman. Tänäänkin aamulla vaikutti siltä, että sää on mitä oivallisin maalaamista varten - vaan annas olla, kun olin juuri ryhtymässä maaleja sekoittelemaan, joku kaatoi pilven reunalta vettä niskaan. Koko päivän oli vuoroin mitä hienoin ilma ja vuoroin tihkusade tai kaatosade.

Kun kerran maalaamaan ei auttanut ruveta, niin käytin sitten aikaani puutarhan raivaamiseen sateitten välillä. Keräilin muutaman kottikärryllisen kaivinkoneen esiin kääntämiä kiviä pois tulevalta nurmikolta. Ohjenuoraksi otin, että kananmunan kokoiset ja sitä isommat poimitaan talteen ensi vaiheessa, pienenemmät jääköön mullan joukkoon. Kiviä löytyikin koripallon kokoluokasta alaspäin...

Kivien noukkiminen oli kuitenkin varsin kepeää hommaa puunjuurten keräilyyn nähden. Monet juuret irtosivat perin helposti, mutta eräätkin juuret vaativat väkevää kättä ja julmaa vääntöä, ennen kuin suostuivat siirtymään kottikärryille. Selkäparka ja risa kyynärpää eivät olleet mielissään moisesta voimainkoitoksesta - niitä ei myöskään lohduta tieto siitä, että juurakoita riittää vielä revittäväksi.

Sisätiloissa tein sellaisen pikku parannuksen, että kiinnitin IV-koneesta roikkuvan kondensaatioveden poistoletkun seinään. Putkimiehet olivat kiinnittäneet sen alunperin ilmastointiteipillä, mutta teippi oli jo aika päiviä sitten lerpahtanut irti. Näin jälkeenpäin ajatellen, letku olisikin ehkä kannattanut kiinnittää koneen runkoon - mutta kyllä se tuossa seinälläkin ajaa asiansa. Tärkein juttuhan taitaa olla se, että letkuun saadaan mutka, joka toimii vesilukkona.

Kesäkuun sähkönkulutus oli jälleen edellistä kuukautta pienempi, lukemaksi sain hieman alle 800 kWh. Vettä käytettiin kesäkuussa 10 m³.