Kolusin aikani yhtä monista miljoonalaatikoistani ja löysin kuin löysinkin jotakin sopivaa, nimittäin vanhan, mutta täysin käyttämättömän päävesijohdon sulkuventtiilin. Messinkisessä venttiilissä oli juuri oikeanlaiset naaraskierteet molemmissa päissä, joten siitäpä sain oivan välikappaleen vesimittarin ja irralleen jääneen letkun kynsiliittimen vastakappaleen väliin.

Mittarin asentajalta oli jäänyt paikalle hitunen hamppukuitua ja jotakin kierteeseen laitettavaa tököttiä. Näitä jämiä hyväksikäyttäen kiersin ensin venttiilin tiiviisti mittarin jatkoksi ja sitten vielä kiristin paikalleen sen mainitun kynsiliittimen.

Pientä jännitystä oli ilmassa, kun avasin taloliittymän ja päästin paineet vasta asennetulle venttiilille. Ei roiskahtanut silmille... Liitokset olivat täysin tiiviit ja vettä tuli ainoastaan sieltä mistä pitikin, eli letkun päästä. Järjestely menettelee vallankin hyvin siihen saakka, kun jakotukit laitetaan paikalleen.